Kuljettu on kummia teitä,
opittu uutta ja asiaa.
On opiskeltu ja tehty töitä.
Ei kaikki ymmärrä meitä.
Tuli pieni katko yhteydenpitoon,
kun lyötiin kaikki likoon.
Tehtiin Hannu, Riku ja Kerttu.
Koska lapsista tuli niin välkkyjä,
me ollaan hirveän hyviä!
On pohdiskeltu yhdessä mikä on tärkeää elämässä?
Ollako pro gradua väsäämässä?
Vai katsella kesää ja taivasta
ja vetää Yamahalla sataa ja tuhatta?
Olet myös aina ymmärtänyt
sanoa asiat suoraan.
Sitä ei kaikki hyväksy.
Mutta onkos sillä väliä?
Sinua kovasti arvostan
vaikka ootkin petre folkkii.
Aion teettää sinulle mitalin,
missä lukee suurin kirjaimin:
”Kiitos kun olet tukenut
aina elämän alamäessä”
